Kohta paukahtaa 10 000 rikki kävijälaskurissa! Saa huutaa hep kommenttilaatikossa, jos huomaat sen osuvan omalle kohdallesi. Saa sanoa tietysti kaikkea muutakin kivaa.

Kymppitonni on aika mukava saavutus tässä vaiheessa, kun olen onnistunut pitämään tämän blogin pystyssä jo puoli vuotta, enkä vieläkään oikein tiedä onko minulla mitään sanottavaa. Ei ole kauheaa draamaa ollut, ei parisuhdekriisejä eikä mitään muutakaan maata mullistavaa, eikä myöskään sitten mitään suuria onnenpäiviä, vaan ihan tällaista tavallista tallaamista. Mukavaa on ollut huomata, että siitä huolimatta (vai juuri siksi?) on minullekin kertynyt pieni vakiolukijoiden joukko, kiitos teille siitä! Ja kaikille satunnaiskävijöille kiitos tietysti myös.

Toivon että laskurin seuraavan kymppitonnin kierroksen aikana saataisiin tännekin blogiin jotain elämää. Ehkä pientä vipinää miesrintamalle tai jotain muuta jännittävää, mistä kertoa.

Tältä päivältä on ainakin vipinät ihan kateissa. Työpäivä oli tavallinen, töiden jälkeen kävin törsäämässä vanhemmiltani saamia synttärilahjarahoja ja ostin itselleni uudet farkut. Olen muuten niin iloinen siitä, että kaupoissa alkaa taas olemaan farkkuja joiden lahkeet levenevät alaspäin. En vaan tykännyt yhtään siitä pillipunttimuodista, enkä tosiaan sellaisia itselleni ostanut. Sitäpaitsi näyttäisin luultavasti aika typerältäkin pillilahkeissa, kun ei olla ihan mallinmitoissa kuitenkaan.

Tänään en sitten aio muuta ilmeisesti tehdäkään. Joten hauskaa perjantaita ihmiset!

Viikonlopun alkuun vielä vauhdikasta musiikkia: