Löysin jostain blogista (unohdin jo mistä..) linkin sivulle, jossa voi käydä testaamassa onko sinusta bloggaajaksi. Kävin testaamassa tietysti. Tässä minun tulokseni:

Olet ehkä pohtinut, että olisi mukava avata oma blogi. Ehkä olet sen jo tehnytkin? Blogeilla vierailu on sinulle ajanvietettä siinä missä telkan katselu tai kirjaan uppoutuminen. Huomiosi kiintyy lähipiiriäsi kosketteleviin blogeihin. Varmastikin käyt kavereiden ja tuttujen blogeilla? Seuraat suosikki-aikakauslehtesi toimituksen blogia? Kenties sanot välillä virtuaalisen kommenttisikin blogeille? Luultavasti pitäydyt kuitenkin anonymiteetin suojissa. Et hevin aloittaisi blogia, jossa avaisit kotialbumisi ja kertoisit tarkasti tekemisistäsi. Juuri sen tyyppisiä blogeja kuitenkin tykkäät seurata, vai?

Testitulos heittää sinut kahden vaiheille: olet joko blogien ”taviskäyttäjä”, joka surffaa sinne tänne, huolettomasti, enimmäkseen tutuilla blogeilla. Tai sitten olet jo ottanut askeleen ”hevijuuserin” suuntaan, ja oman blogin avaaminen voisi hyvinkin tulla kysymykseen. Suhteesi blogeihin on kovin arkinen, joten omakin blogisi keskittynee tosiasioihin ja päivän tapahtumiin. Pidä kuitenkin huoli, ettet väsähdä alkuinnostuksen jälkeen. Hyvin moni blogi kuolee alle vuoden ikäisenä. Nyyh!


Saattaa ehkä jopa kuulostaa melko todenmukaiselta tuo tulos. Bloginikin on vasta alle vuoden ikäinen, toivottavasti se ei kuitenkaan kuole ennen aikojaan.

Ainakin tämä blogielämä tahtoo tulla välillä uniinkin. Viime yönä näin unta, jossa menin johonkin pikkukauppaan, jossa ei ollut muita asiakkaita, kunnes yhtäkkiä Wille tuli sinne jonkun toisen pojan kanssa (ehkä sähkis?). Jostain syystä minä menin hyllyn taakse piiloon, luultavasti ihan ujouttani, koska en halunnut tulla nähdyksi. Sitten tajusin yhtäkkiä, että Wille on kyllä nähnyt minut ja tunnistanutkin, ja arvannut että piileskelen tahallani. Se alkoi nolottamaan minua niin paljon, että minun piti lähteä ulos koko kaupasta.

Hassu uni.