Äh. Pyysinkö minä saada nähdä päivätorkuilla pussailu-unta ihastuspojasta? No en! Näin silti. Ja melkein jo erehdyin luulemaan, että se olisi voinut olla totta. Ei ole reilua ei. Äääääää.

Muuten elämä onkin ollut taas varsin hauskaa. Viikonloppu meni kuin siivillä. Perjantaina oltiin katsomassa taas sen yhden kaverin bändin keikkaa, mitä tuossa muutama viikko sittenkin. Ovat ne pojat vaan niin hyviä! Tällä kertaa päädyin kuitenkin ihan yksin omaan kotiin nukkumaan.

Lauantaina olikin sitten sen poislähtevän työkaverin läksiäisbileet, hyvällä porukalla mukavassa paikassa. Ja sunnuntaina bussittelin ystävän luokse katselemaan elokuvaa ja mässäilemään itseni ähkyyn kebabilla.

Tänään töissä oli kuin olikin sitten vähän outoa, kun tuo läksiäisiään juhlinut työkaveri ei todellakaan sitten enää olekaan työkaveri. Sen lisäksi ihastuspoika on sillä sairaslomalla (6 viikkoa!!), toinen hyvä työkaveri on iltavuorossa ja kolmas kesälomalla. No, onneksi minä tulen oikeasti toimeen kaikkien kanssa, mutta kun ne tärkeimmät puuttuivat nyt melkein kaikki, niin onhan se outoa.

Nyt taidan mennä sohvalle lojumaan ja muistelemaan kuinka hyvin ihastuspoika pussaili unessa. Hih.