En ymmärrä sellaisia naisia, joilla on kauhea tarve nalkuttaa ja sättiä miestänsä pienimmästäkin asiasta, muiden ihmisten läsnäollessa. Ainakin kaikissa tällaisissa tapauksissa joita itse olen tavannut, se naputtaja on poikkeuksetta ollut pariskunnan naispuoleinen edustaja.

Tätä tapahtuu siis ihan oman ikäisissäni pariskunnissa. Yhdenkin parin luona kyläillessäni saan lähes joka kerta kuunnella sivusta, kun nainen motkottaa miehelleen, kun et ole tehnyt sitä etkä tätä ja tuonkin olet tehnyt ihan väärin. Kiusallista on kuunnella sellaista vierestä. Tekisi mieli kysyä naiselta, että miksi oikein edes olet sitten tuon kanssa, jos se kerta on niin toivoton ja huono mies ja kaiken tekee väärin. Mutta pidän suuni kiinni, ja olen niinkuin en olisikaan.

Ihmettelen vain, että eikö käy edes mielessä, että muiden läsnäollessa asioita voisi sanoa nätistikin. Jos on pakko jostain sanoa. Ja säästää ne riidanhakuiset kiukuttelut sitten siihen, kun ollaan kahden. Jos on pakko kiukutella.

Saatan olla tietysti hyvin väärässä tässäkin asiassa, koska nämä pari tuntemaani pariskuntaa ovat kaikesta huolimatta pysyneet yhdessä vuositolkulla ja itsellänihän ei sitä suhdetta näytä olevan. Että olisikohan sitä pitänyt itsekin vaan opetella nalkuttamisen jalo taito?