Useimmiten täällä blogissani ollaan melko hyväntuulisella linjalla, mutta nyt pitää vähän avautua. Alkoi niin kiehumaan yli, kun luin erästä kolumnia Iltalehdestä. Käykääpä lukemassa, mutta varoituksen sanana, erityisesti jos olet äiti-ihminen, niin vedä syvään henkeä ennenkuin edes aloitat.
"Nykyisinhän jo yhden lapsen hoitaminen tuntuu olevan ylivoimainen
taakka äidille. Onneksi nykyäiti voi jättää lapsensa kunnalliseen
päivähoitoon ja koululaiset voivat siirtyä iltapäivähoitoon, että äiti
pääsee rauhassa shoppailemaan."
"Jos äiti menee töihin kodin ulkopuolelle, hän tekee sen lähinnä
viihtyäkseen, luodakseen uusia ihmiskontakteja ja päästäkseen irti
lastenhoidosta ja kotitöistä. Yhteiskunta kustantaa äidille kunnallisen
lastenhoidon lisäksi siivoojankin, jonka hän voi vähentää verotuksessa."
En oikein tiedä, mikä tuon koko kolumnin tarkoitusperä on, provosoida
ja saada kaikki naiset vihaisiksi, ilmeisesti. En ole kyseisen henkilön
kolumneja kauheasti lukenut, että onko hänen tyylinsä yleensäkin
tuollainen.En edes itse ole äiti, mutta kyllä kävi silti sapettamaan äitien puolesta. Eikö tuo ole ihan järjetöntä yleistämistä ja yhteen muottiin tunkemista? Minä väitän kyllä, että hyvin pieni prosentti äideistä kuuluu tuohon ryhmään ja suurin osa äideistä on niitä hyviä äitejä. Työssä käynteineen kaikkineen. Mutta mitäpä minä tietäisin, kun ei ole omia lapsia.