Olipas yllättävän kivuton ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä. Aamulla herääminen ei ollut ollenkaan vaikeaa, asiat sujuivat muutenkin ihan mukisematta ja  töihin lähtö kävi kuin tanssi. Bussikuskilla ei tainnut olla yhtä hyvä aamu, meinasi mokoma ajaa väärälle reitille. Ja ajoikin, kunnes korttelin verran vikaan ajaneena tajusi mokansa ja siinä sitä sitten käänneltiin bussia kapealla kadulla.

Töissä oli ihan mukavaa, kaikki kivat oli paikalla ja kuulumisia vaihdeltiin. Ja söpö nuori poika oli yhä söpö. Ja nuori. Zuuuh.

Mutta arvatkaapa mitä. Ihan epätyöasiaan liittyen.. olen mennyt hukkaamaan herra B:n! Tai ei kai se missään kateissa ole, minä en vaan tiedä mistä etsiä! Tai missä olla, jotta törmäisin siihen vahingossa. Koska sehän nyt on ainoa tapa millä siihen ikinä juurikaan törmäilen. Vahingossa. Nyt vahinkoja ei ole sattunut tosi tosi pitkään aikaan. Mikäs nyt neuvoksi.