Aamulehdessä tänään ollut sarjakuva (Viivi ja Wagner) kirvoitti töissä keskustelua. Sitä sarjakuvaa minulla ei nyt tähän hätään ole teille antaa, mutta lyhykäisyydessään sen juoni meni niin, että Viivillä on hysteerinen huonekalujen uudelleen järjestely päällä ja Wagner sitä päivittelee.

Siinäpä yksi pahaa-aavistamaton työkaveripoika sitten laukaisi, että niin tyypillistä naisille! Johon piti tietysti heti takertua. Tunnustan nyt siis tässä vaiheessa, että olen muuttanut tähän asuntooni hiukan vajaa neljä vuotta sitten, enkä ole kertaakaan uusinut huonekalujen järjestystä. Kaikki on juuri niillä paikoilla mihin ne muuton aikana päätin laittaa. Tilaa olisi kyllä, ei se siitä kiinni ole. Mutta kun minusta se on hyvä näin.

Sen lisäksi minulta puuttuu ilmeisesti joku naisten sisustusgeeni muutenkin, kun en ole hysteerisesti uusimassa verhoja ja mattoja ja muita lisukkeita vähän väliä. Yksikin ystäväni ostelee erityisesti verhoja varmaan valehtelematta muutaman kuukauden välein. Samaten hänellä on muutaman vuoden sisään menossa varmaan jo kolmas erilainen sohva, ja kun sohva vaihtuu niin pitää tietysti muuttaa muutakin sisustusta väreihin sopivaksi. Minä menen kutakuinkin samoilla tässä neljättä vuotta. No okei, tunnustan. Keittiöön uusin matot pari vuotta sitten. Ja olohuoneeseen ostin lisukkeeksi toiset verhot, jotka sointuvat nätisti vanhempiin. (isot ikkunat, kahdet verhokiskot: mahdollisuus limittäin meneviin verhojuttuihin)

Sen lisäksi en ole mikään kauhea siivouksen ja järjestyksen ystäväkään. En tarkoita, että kotonani olisi sotkuista sillä tapaa, että olisi likaista ja pölyistä, mutta minun kotonani saa näyttää siltä, että täällä asutaan. Kaikkien tavaroiden ei tarvitse olla piilossa laatikoissa tai ovien takana, vaan saa olla cd-pinoja, lehtipinoja, kirjakasoja yms. Ja viikolla kertyy myös helposti vaatekasoja makuuhuoneen pienen kaapin päälle. Viikonloppuna keräilen sitten kasat pyykkikoriin ja -koneeseen.

Tunnen ihmisiä, joiden koti on aina niin tiptop-järjestyksessä, ja poden varsinkin tällaisen ihmisen vierailun aikana hiukan huonoa omaatuntoa siitä, että oma kotini on vaan vähän sinne päin. Mutta minä viihdyn täällä, eikös se ole pääasia?