Joudun kohta elämäni ensimmäisille tupperi-kutsuille! Tähän ikään asti siis onnistuin tehokkaasti välttelemään niitä kippokutsuja, mutta kai se on sitten vaan pakko sekin kerran elämässä kokea. Onneksi edes emäntä on mukava. Ja kahvia toivottavasti löytyy myös. Ehkä selviän hengissä.

Kauhean kiva ilma muuten ulkona.. toivoa sopii, että selviän kaatuilematta ja niskojani taittamatta tuolla jäätiköllä.

Tänään on ollut perinteinen maanantaiväsymys, jonka tosin jo taltutin pienillä päikkäreillä. Mutta muuten oikein mukava päivä. Näin herra B:n kahdesti tänään, aamulla sekä kotimatkalla. Siinä on kanssa henkilö josta en ota tolkkua, ja jonka vuoksi en ole osannut vielä päättää onko tämä toisiimme jatkuvasti törmäily hyvä vai huono asia. Miehet.. kuka niitä tajuaa!

Onneksi meillä töissä on vaan kivoja miehiä, joiden tajuaminen ei vaadi suuria ponnisteluja. Harmillisesti sielläkin on vain nyt pienen pieni nykyolosuhteista johtuva musta pilvi leijailemassa poikien päällä. Yt-neuvottelut, kuten joka paikassa. Pidän peukkuja omien lempi-ihmisteni puolesta, en tahdo heistä eroon!

Noh, nyt alan valmistautumaan henkisesti kippokatselmukseen. Palajan illalla, jos selviän sekoamatta. :)