Bambi haastoi minut kertomaan humalaminästäni. Mitä enemmän tätä mietin sitä vähemmän sanottavaa minulla tuntuu olevan, ei olisi pitänyt siis alkaa ajattelemaan liikaa. Mutta kokeilen nyt sepustaa jotakin kuitenkin.

En oikeistaan ikinä juo itseäni mihinkään kauheaan känniin, tolkku pysyy ja muistan yleensä seuraavana päivänä kaiken. Tykkään sellaisesta mukavasta pikku hihityshumalasta, siitä jos joskus vahingossa lipsahtaa yli, niin ei ole enää kivaa. Onneksi harvoin lipsahtaa.

En tiedä olenko humalassa ihan hirveän erilainen kuin selvin päin. Tietysti olen puheliaampi, viehättävämpi, fiksumpi ja filmaattisempi.. omasta mielestäni. Minulla saattaa ehkä esiintyä hiukan tarvetta olla tapahtumien keskipisteessä koko ajan, ja kyllästyn jos ihmiset puhuvat pitkään aiheesta johon minulla ei ole mitään sanottavaa. Tosin humalassa osaan yleensä ottaa kantaa asiaan kuin asiaan, välittämättä siitä tiedänkö asiasta tuon taivaallista.

Parhaat ystäväni ovat useimmiten poikia/miehiä ja siksipä olen tottunut useimmiten humaloimaan ihan poikaporukassa. Siinäpä saattaa joskus olla hieman ristiriitaa, koska haluan tietysti olla "yksi pojista", mutta koska olen humalassa kuitenkin niin hurmaava ja ihana, niin samalla haluan tietysti pojilta myös oikeanlaista huomiota. Ja flirttailen kyllä itsekin kaikille vähänkään kiinnostavan oloisille miehille, jota seuraan eksyy, ihan ilman sen kummempia aikeita.

Mutta jos olenkin poikaporukassa juhliessa koko maailman napa, ainakin omasta mielestäni, niin juttu on ihan toinen jos seuraan eksyy yksikin tyttö jota en tunne kovin hyvin tai ollenkaan. Tässä kohtaa pieni itsetunto-ongelmainen minäni nostaa päätään ja yleensä olen ihan varma, että tuo toinen tyttö on minua viehättävämpi ja kaikki tykkää siitä enemmän kuin minusta. Sitten saatan istua hyvinkin hiljaa ja kiltisti vaan kuunnella muiden keskusteluja. Tuttujen tyttöjen kanssa ei tietenkään ole sama juttu.

Tästä voisi nyt kuvitella, että olen aika ärsyttävä ihminen humalassa, mutta en taida edes olla. Koska en mene ainakaan omasta mielestäni kuitenkaan liian pitkälle ikinä missään muussa, paitsi saatan joskus kuvitella olevani kovinkin ihastunut johonkin ihmiseen johon en todellisuudessa olekaan.

Muuten olen kyllä oikein mukavaa humaltumisseuraa. Luulisin.

Jatkan juttua, jos mieleeni putkahtaa jotain lisättävää myöhemmin.