Olen nyt vaihdellut muutamia viestejä sen menneisyysmiehen kanssa, josta kerroin viime viikolla. Huvittaa vaan itseäni, kun pari kertaa on käynyt niin, että siltä on tupsahtanut viesti juuri kun istun koneella, niin en tietenkään voi vastata heti. Ettei se vaan kuvittele, ettei minulla ole elämää tai että oikein vartavasten istuisin koneella odottamassa viestejään!

Sitä voi ihminen näköjään taantua vähän teiniasteelle, kun joutuu tekemisiin vanhan ihastuksensa kanssa. Vaikka en minä edes mikään teini silloin enää ollut, mutta en kovin aikuinenkaan. Silloin kun oli reilu parikymppinen niin sitä luuli olevansa kauhean aikuinen, nyt kun on jo yli kolmenkymmenen, niin sitä tajuaa, ettei tosiaan ollut, eikä ole muuten vieläkään.

1832723.jpg